Tyhjäntoimittaja makoilee sängyssä lukien Paolo Coelhoa (Zahir) sekä Tarinoita tuonpuoleisesta (David Eegleman). Olen viimeaikoina huomannut miten käteviä kirjastot oikeastaan ovatkaan; pitkään ostin kirjoja ja pokkareita sieltä tältä –kirjat eivät olleet kalliita mutta toisaalta ne tulee luettua vain sen yhden kerran, eikä meidän perheessä harrasteta kirjahyllyjä. Tuntuu kuin ne pikku reppanat olisi elävältä haudattuna levein teipein suljetuissa laatikoissaan –tai kaaosmaisessa järjestyksessä autotallin ”kirjahyllyllä”. Pinot ovat korkeita ja kun sieltä välistä vetää jonkun kiinnostavan teoksen ne romahtavat –ja joutuvat taas uusiin sekaviin kasoihin!
En kuitenkaan olisi valmis luopumaan niistä, ne ovat ystäviä jotka ovat antaneet kulkea palan matkaa seurassaan; ne ovat opettaneet, inspiroineet, antaneet aihetta mietiskelyyn ja haaveiluun.
Kirjastossa käymisen jouduin opettelemaan uudestaan kypsällä aikuisiällä (hiljattain). Kirjasto on nykyisin täynnä tietokoneita joissa on hakukoneita, varauksia voi tehdä netissä, varausaikoja voi myös pidentää samaisessa paikassa…kirjasto on todellakin päivitetty moderniin aikaan!
Olen hukannut kirjastokorttinikin mutta ei hätää, lainaukseen riittää joko ajo- tai kelakortti. Pari viikkoa sitten osaamiseni edistyi aimo harppauksen. Kirjastotäti esitteli minulle ”pikalaina hylly”:n. Idea on mielestäni loistava; uutuuskirjan voi lainata viikoksi pikalainalla, näin moni lainaaja pystyy iloita tuoreista kirjoista nopeaan tempoon heti niiden ilmestyttyä. Kirjasto on säästänyt eurojani viimeisen vuoden aikana paljon eikä muutamien eurojen sakotkaan edes harmita.
Lisäksi olemme tyttärieni kanssa keksineet sellaisen leikin, että he etsivät minulle sellaisia kirjoja joiden arvelevat minua kiinnostavan. Vaikka he eivät itse tällä hetkellä kovin paljon luekaan, tuntuu olevan todella tärkeää mitä mieltä olen heidän valinnoistaan.
Tänä jouluna pyysinkin perheeltäni pukin konttiin kirjaston kirjoja! (en vaan saanut!!!! piti hakea itse! olen varmaan lukenut jo "liikaa" eli heidän mielestä "kaiken"...) Aina on tietenkin niitä kirjoja mitä on pakko ostaa ja omistaa, vaikka olisikin jo lukenut sen, mutta jos lukemisen tempo on kova niin kuin itselläni nykyisin, ilahduttaa mieltä että osa kirjoista tulee ilmaiseksi vain sitä lukunautintoa varten –ja tarpeen tullen sen huonon kirjan voi laittaa surutta kiinni ja lopettaa lukemisen.
Aivan ilman tunnontuskia.
ei tarvi pahoitella! sehän se idea just on että kaikkea ei voi/kannata ostaa ja huonon kirjan voi jättää kesken...sekin vaatii...suoraselkäisyyttä tai jotain, antaa periksi ja todeta että tää ei nyt oo mun juttu. Mulla viimeksi kävi muuten sillä tavoin Linnunradan käsikirja liftareille (The Hitchhiker's Guide to the Galaxy) kirjan kanssa...odotin sen lukemista hulluna, lainasin osat sekä suomeksi että englanniksi kaiken varalta ja puolivälissä ekaa kirjaa mun oli pakko todeta että se kirja oli sellaista bullshittiä ettei sitä voinut lukea...
VastaaPoista